no nyt pikku hiljaa jonkinmoinen ihme tapahtunut ja minikin on saanut luottamusta pihalla liikkumiseen. ollaanpa jopa tehty kissojen kanssa pidempiä lenkkejä.

olen pessyt minin nyt kerran. ihan nätisti otti pesutilanteen :D

kuivaamiseen vielä pitää keksiä jokin kikka kun pyyhe jättää liian märäksi ja hiustenkuivaaja on pelottava.

Simi ja mini ovat olleet innoissaan kesän tulosta. reppanat eivät ole vielä nähneet sitä :

harmi että täällä tuota kulkureittiä pihalla pitää välillä vähän suunnitella kun lasinsiruja näyttää jokapuolella olevan..

Ulkoilu on näämmä pikkuhiljaa tullut elukoille tavaksi :) paitsi no mini se kuleskelee vain seinien vierustoja ja olis heti valmis menemään sisälle. Simia taas on luotu ulos. Sen kanssa voi tehdä jo melkein kilometrin lenkkejä, eikä katti malta tulla koskaan sisälle.

Hauskaa oli kun simia päätti kuljettää 200m keppiä suussaan, kun sellaisen tuosta pyörätien varrestä löysi.

Haaveilen jo minkälaista sitten kesällä onkaan niitä ulos viedä, kun jo nyt ollaan niin reipasta kissaa :>

Tänään huomasimme että simia on alkanut käyttäytyä hieman arasti.

Eilen kyllä kuulin että veljeni vaimo oli sitä kaivellut rajuin ottein pois sängynalta, jospa se siitä sai jonkun asteen traumoja.

Kuitenkin huomasimme myös tämän yhtäkkisen arkuuden mukaan lukien, että se makoilee aika paljon(tekee sitä yleensäkin) ja Pissalla käyminen näyttää hieman vaikealta, sekä sitä tulee vain vähän. Epäilen pissatulehdusta.

Huomenna kotimatkalla voisimme sen käyttää lääkärillä, ihan vain varmistamassa että kaikki varmasti on hyvin. Kissani kun molemmat ovat minulle niin rakkaita ja korvaamattomia<3 Kissat täyttävät jouluna ½ vuotta :D juhlat tiedossa

Simi ja Mini "joutuivat" ensimmäistä kertaansa pitkälle automatkalle. Miesystäväni on juuri saanut auton ja lähdimme sillä sitten matkalle oulusta nivalaan. Kilometrejä oli tuntuvasti (148km)... ensimmäisen kerran pysähdyimme jo oulussa tankkaamaan. Seuraava pysähdys oli kun ostimme limingasta uudet pyyhkimen sulat. Vanhoista kun ei ollut näemmä mitään hyötyä.

Kissat olivat koko matkan melko nätisti. Mitä nyt minä pidin etusormeani kokoajan niiden kuljetusboxin sisällä. Eli kurkottaen etupenkiltä. Onkos se kumma jos kankku onkin nyt niin kipeänä. Kissoille automatkan lisäksi uutta oli uusi boksi. Kissat parkuivat aika usein. Pelkäsin useaan otteeseen että nyt niillä on huono olo. Piti sitten siirtää lämpöäkin pienemmälle, ettei ilma varmasti olisi liian kuuma. Pysähdyinpä kerran käyttämään simiaa ulkona, koska epäilin että sillä saattaisi olla hätä. Mutta eihän sitä tienvarteen tietenkään tohtinut tarpeitaan tehdä, joten jatkoimme siitä vielä 30km määränpäähän.

Viimein olikin sitten mukavaa päästä mummolan isoon yläkertaan ja oli mukava moikata meidän vanhempaa kissaa, Viiru-setää :) (viiru on 6v)

katit on jo vähän fiksumpia. mitä nyt mun on pitäny ruveta metsästämään niitten superherkkuja. Nenänpää tökkää jo paljon luontevammin kynän kärkeä.

6 napsausta per kisu, vaikkakin muutamalla kerralla katit ei edes tajunnu että nyt sai herkkua